Verkkosivusto on harvoin ongelma silloin, kun se julkaistaan. Ongelmat alkavat kolme kuukautta myöhemmin: lomake ei lähetä liidejä, mobiilisivu on hidas, evästebanneri vaatii muutoksen ja tekijä ei vastaa viesteihin. Siksi kysymys freelancer vai jatkuva verkkosivupalvelu ei koske vain sitä, kuka tekee sivun halvimmalla. Kyse on siitä, kuka kantaa vastuun sivuston toimivuudesta myös julkaisupäivän jälkeen.
Pienelle tai keskisuurelle yritykselle verkkosivusto on myynnin työväline. Jos se latautuu hitaasti, on alhaalla tai jättää yhteydenotot matkalle, menetys näkyy suoraan tarjouspyynnöissä ja kaupassa. Kaikki tämä voi tapahtua täysin hiljaa. Kukaan ei lähetä ilmoitusta menetetystä asiakkaasta.
Freelancer vai jatkuva verkkosivupalvelu: perusero
Freelancer on yleensä yksittäinen asiantuntija, joka toteuttaa sovitun projektin. Hän voi olla erittäin taitava suunnittelija, kehittäjä tai molempia. Parhaimmillaan saat joustavan tekijän, nopeaa henkilökohtaista palvelua ja juuri tarpeeseesi sopivan lopputuloksen. Tämä toimii erityisen hyvin, kun projektin rajaus on selkeä, yrityksellä on oma tekninen vastuuhenkilö ja sivuston ylläpitoon on varattu aikaa.
Jatkuvassa verkkosivupalvelussa et osta vain julkaisua. Ostat sivuston, sen infrastruktuurin, ylläpidon, valvonnan ja käytännön tuen yhtenä kokonaisuutena. Kuukausihintaan kuuluu sovitusti esimerkiksi hosting, tietoturvapäivitykset, varmuuskopiot, tekninen hakukoneoptimointi, suorituskyvyn seuranta ja sisällölliset tai tekniset muutokset.
Ero on yksinkertainen: freelancer myy tavallisesti projektin, jatkuva palvelu vastuun. Toki freelancer voi tarjota ylläpitoa, ja palveluyritys voi toteuttaa kertaprojektin. Ratkaisevaa ei ole yritysmuoto vaan se, mitä sopimuksessa luvataan julkaisun jälkeen - ja kuka reagoi, kun jotain menee rikki perjantaina kello 16.30.
Halpa aloitus voi tulla kalliiksi
Freelancerin projektihinta näyttää usein selkeältä. Saat tarjouksen, hyväksyt sen ja tiedät suunnilleen, paljonko uusi sivusto maksaa. Tämä on aidosti hyvä asia, jos vaatimuslista pysyy muuttumattomana.
Verkkosivusto ei kuitenkaan yleensä pysy muuttumattomana. Palvelut muuttuvat, referenssejä kertyy, kampanjoita käynnistyy ja asiakashankinnan tarpeet tarkentuvat. Jossain vaiheessa tarvitaan ajanvaraus, CRM-integraatio, verkkokaupan ominaisuus, uusi kieliversio tai parempi tapa mitata liidejä. Jokainen muutos on erillinen työtilaus, jos jatkuvaa ylläpitosopimusta ei ole.
Lisäksi alhainen projektihinta voi peittää kustannuksia, jotka ilmestyvät myöhemmin: hosting, domainien hallinta, lisenssit, päivitystyö, varmuuskopiot, korjaustunnit ja tietoturvasta huolehtiminen. Erityisen tavallinen malli on halpa WordPress-sivusto, jonka toiminta riippuu teemasta ja suuresta määrästä lisäosia. Ensimmäisen vuoden ajan kaikki voi olla hyvin. Sen jälkeen yksi päivitys rikkoo lomakkeen, lisäosan lisenssi vanhenee tai sivu hidastuu vähitellen. Plugin-arpajaiset eivät ole ylläpitostrategia.
Kiinteähintainen jatkuva palvelu ei tarkoita, että kaikki mahdollinen kuuluu kuukausimaksuun. Se tarkoittaa, että perusvastuut, palvelutaso ja mahdollisten lisätöiden hinnoittelu ovat läpinäkyviä. Yritys pystyy budjetoimaan verkkosivuston kuin minkä tahansa muun kriittisen liiketoimintapalvelun.
Nopeus ei ole tekninen koriste
Sivuston nopeudesta puhutaan usein kuin se olisi kehittäjien oma harrastus. Todellisuudessa hitaus on myynnin kitkaa. Kun mobiilikävijä joutuu odottamaan, hän ei yleensä ajattele palvelininfrastruktuuria. Hän palaa hakutuloksiin ja valitsee kilpailijan.
Nopeus vaikuttaa käyttäjäkokemukseen, hakukonenäkyvyyteen ja ennen kaikkea siihen, kuinka moni kävijä ehtii täyttää yhteydenottolomakkeen. Sivun pitäisi latautua käytännössä välittömästi, mielellään alle sekunnissa keskeisillä sivuilla. Pelkkä hyvä PageSpeed-pistemäärä ei silti riitä, jos lomakkeet, analytiikka, kuvat tai ulkoiset integraatiot tekevät sivusta raskaan todelliselle käyttäjälle.
Freelancer voi rakentaa erittäin nopean sivuston, jos osaaminen ja toteutustapa ovat kunnossa. Mutta nopeus pitää myös säilyttää. Uudet kuvat, seurantaskriptit, chatit, upotukset ja sisällönmuutokset voivat hiljalleen syödä suorituskyvyn. Jatkuvan palvelun etu on siinä, että joku seuraa kokonaisuutta eikä vain luovuta avaimia projektin päätteeksi.
Riskit eivät katoa, vaikka sivusto näyttää hyvältä
Kaunis etusivu ei kerro, onko sivusto turvallinen, palautettavissa tai teknisesti hallinnassa. Yritykselle merkityksellisiä kysymyksiä ovat arkisempia: missä data sijaitsee, kuka omistaa tunnukset, miten varmuuskopiot palautetaan ja kuka tarkkailee, että sivusto on ylhäällä.
Freelancer-mallissa nämä asiat voivat olla erinomaisesti hoidettuja - tai jäädä asiakkaan vastuulle ilman, että asiakas ymmärtää sitä. Jos domain on tekijän henkilökohtaisella tilillä, palvelin on halvin mahdollinen ja dokumentaatio puuttuu, yritys on tarpeettoman riippuvainen yhdestä ihmisestä. Tämä riski korostuu, kun tekijä vaihtaa alaa, on lomalla tai hänellä on yksinkertaisesti liikaa töitä.
Jatkuvassa verkkosivupalvelussa kannattaa tarkistaa, onko vastuu määritelty konkreettisesti. Pelkkä sana ”ylläpito” ei vielä kerro mitään. Sisältääkö se valvonnan? Testataanko lomakkeita? Reagoidaanko tietoturvauhkiin? Sisältyvätkö päivitykset ja palautukset? Säilytetäänkö data EU:ssa? Onko palvelulle nimetty yhteyspiste?
Netvoiman kaltaisessa mallissa sivuston tekninen perusta, Helsinki-pohjainen EU-hosting, valvonta ja kehitys muodostavat yhden palvelun. Tavoite ei ole tehdä asiakkaasta puolikasta järjestelmäylläpitäjää. Asiakkaan tehtävä on johtaa liiketoimintaa, ei selvittää, miksi välimuisti ei tyhjentynyt.
Milloin freelancer on oikea valinta?
Freelancer on järkevä vaihtoehto, kun tarvitset selkeästi rajatun työn ja pystyt itse tai oman tiimisi kautta hoitamaan jatkon. Esimerkiksi kampanjasivu, visuaalinen konsepti, kertaluonteinen integraatio tai uuden sivuston suunnittelu voi sopia hyvin osaavalle itsenäiselle tekijälle.
Valitse freelancer etenkin silloin, kun tunnet tekijän työn laadun, saat dokumentoidun soveltamisalan ja tiedät, mitä tapahtuu projektin jälkeen. Pyydä kirjallisesti tieto omistajuuksista, tunnuksista, teknologiavalinnoista, hostingista, varmuuskopioista ja ylläpidon hinnasta. Jos vastaukset ovat epämääräisiä, tarjous ei ole vielä vertailukelpoinen.
Freelancer ei siis ole automaattisesti riskialtis ratkaisu. Riski syntyy, kun liiketoimintakriittinen sivusto rakennetaan yhden henkilön varaan ilman jatkuvuussuunnitelmaa.
Milloin jatkuva verkkosivupalvelu kannattaa?
Jatkuva palvelu on yleensä parempi valinta, kun verkkosivusto tuottaa liidejä, tukee myyntiä tai sisältää toiminnallisuuksia, joiden on toimittava joka päivä. Jos yrityksellä ei ole omaa teknistä tiimiä, ulkoistettu vastuu on usein edullisempi kuin satunnaisten ongelmien selvittäminen kiireessä.
Se sopii myös yritykselle, joka haluaa kehittää sivustoa vaiheittain. Kaikkea ei tarvitse määritellä ensimmäisessä työpajassa. Sivustolle voidaan rakentaa ensin vahva, nopea perusta ja lisätä myöhemmin uusia palvelusivuja, konversiopolkuja, integraatioita tai kieliversioita sen mukaan, mikä tuottaa tulosta.
Tässä mallissa kuukausimaksu ei ole vain tekninen kuluerä. Se on tapa välttää yllätyksiä ja pitää asiakashankinnan tärkein digitaalinen kanava toimintakunnossa. Jos yksikin menetetty tarjouspyyntö kuukaudessa maksaa enemmän kuin palvelu, laskelma on melko suoraviivainen.
Älä vertaile vain tarjoussummaa
Kun vertailet vaihtoehtoja, pyydä molemmilta samaa asiaa: kokonaiskustannus 24 kuukaudelle ja tarkka kuvaus siitä, mitä tapahtuu julkaisun jälkeen. Selvitä samalla, kuinka nopeasti muutokset tehdään, mitä jatkuva tuki maksaa ja mitä palvelutasoa voit odottaa häiriötilanteessa.
Katso myös toteutustapaa. Räätälöity, kevyt sivusto voi olla pitkällä aikavälillä helpompi ja nopeampi kuin halpa paketti, joka nojaa kymmeniin lisäosiin. Toisaalta täysin räätälöity ratkaisu ei ole itseisarvo, jos yrityksesi tarvitsee vain yksinkertaisen sivuston ja selkeän tavan pitää se ajan tasalla.
Paras valinta on se, jossa vastuu vastaa verkkosivuston merkitystä liiketoiminnallesi. Jos sivusto on digitaalinen käyntikortti, kertaprojekti voi riittää. Jos se on myyntikanava, sitä kannattaa kohdella kuin myyntikanavaa: mitata, ylläpitää ja kehittää rauhallisesti - ilman teknistä draamaa.